Hong Kong

Hong Kong. Pitkästä aikaa täällä, edellisestä kerrasta ehtikin kulua jo 35 vuotta. Ei tuntunut kukaan enään tunnistavan??

.

Mitä jäi tällä kertaa mieleen..? Äärimmäisen ystävällinen, mutta lapsiperheitä huomioonottamaton kylä. Lähes kaikki tuntuvat olevat ihastuneita mukuloihin ja moni tulee ottamaan kontaktia pellavatukkaisiin länsilapsiin ja taputtelemaan kupoliin, mutta juuri missään ei näy muita lapsia?? Tai sitten ne on vielä aikuisiakin pienempiä eikä niitä huomaa... Kaupat ovat väärällään kaikkea sellaista mitä (lapsettomat?) aikuiset saattavat kuvitella lapsiperheiden ja lasten tarvitsevan; koruja, räikeitä muotilastenvaatteita, äänekkäitä leluja ja muuta bling bling krääsää. Sitä riittää. Mutta yritäpä löytää mistään eksoottisia lastentarpeita, kuten esimerkiksi vaippoja, lastenruokaa, uikkareita, sukkia, etsiskellessä saa tuhraantumaan puoli päivää. Lainarattaat esimerkiksi suurissa ostoskeskuksissa on ihan turha toivo.

.

Mutta ei niin huonoa etteikö jotain hyvääkin. Kolmen pienen kanssa reissatessa vaan päähuomio kiinnittyy ihan jokapäiväisiin elämää helpottaviin asioihin. Kaupunki on ihanteellinen isompien lasten tai aikuisten kanssa reissatessa. Itseään voi hemmorella lukemattomin tavoin, hintataso ostosten osalta on huokeahko ja imlasto ainakin näin härmäläisen kevään korvalla miellyttävä.

.

Ilmastoitu "limousiini" (miellyttävä tila-auto) kentältä hotellille ja myöhemmin takaksin kentälle oli hieno vahinko. Noin 60€ suuntaansa on varmasti paikallisittain muhkea summa taksimatkasta, mutta säästi meidän väsyneeltä seurakunnalta (ei uskonnollisessa merkityksessä!) paljon aikaa ja lähenteli tunteena mielihyvää. Ukko vastassa kentällä, raijaa kaikki 11 matkalaukkua autoon, ojentaa viileät juomat käpälään, ja sitten vain mukava asento pehmoisilla nahkajakkaroilla ja matka hotellille keskustaan saattoi alkaa. Hotellilla homma pelasi. Ennen kuin auto pysähtyi säntäsi paikallinen pikkolo avaamaan ovea ja toinen takahudlariin purkamaan kuormaa. Samaan aikaa äijien uurastaessa, siro kiinalainen daami kiedottuna johonkin silkkiseen toivotti meidät nimeltä tervetulleeksi ja ohjasi heti hotellin läpi omaan huoneeseen. Ei tarvinnut check in tiskillä jonossa notkua. Ei edes kertoa keitä satuttiin olemaan, oli jo tiedossa, maine on näköjään kiirinyt... :) Kaikki paperit oli jo valmiina kainalossa, ei muuta kuin nimi alle ja nukkumaan.

.

Ehdittiin käväistä Hong Kongin saaren huipulla (Peak) ja muutamaan kertaan ajella lahden yli Star Ferryllä. Pandat ja Disney Land jäivät toiseen kertaa, sen verran kului aikaa nukkumiseen.