Joulun alus on mennyt mukavasti. Ismo ja Pirjo tulivat luoksemme muutamaksi viikoksi ja ollaan yhdessä puuhasteltu aktiivisesti. Minä olin työmatkalla Christchurchissa, josta ajelin Queenstownin suuntaan itsekseni muita vastaan. Kun matkaajat olivat saaneet hiukan hengähtää reissun jäljiltä, lentäisivät perässä. Christchurch on tylsähkö pitäjä ja kun hommat hoituivat perjantaina jo puoliin päiviin mennessä, päätin odottelun sijaan ajaa etelään Queenstownin suuntaan vielä samana iltapäivänä. Samalla järjestyi koko lauantai puuhata mietä mieli tekisi! Majoituin matkanpäältä
i-Sitesta varaamani
kämppään ja googlettelin tekemistä seuraavalle päivälle. Kiipeäisin
Ben Lomondille.
Aamulla kaupan kautta evästä, nauhat tiukalle ja matkaan, jota kertyi korkeusero huomioiden enemmän kuin kuvittelin. Kapusin muutaman tunnin huipulle ja juoksin alas. Hauska yksityiskohta oli kun juostessani vastaan tuli keski-ikänen pariskunta juuri kapealla polun kohdalla. Edessä käppäilevä äijä sanoi selvällä suomen kielellä takanaan seuravalle rouvalle "Hullunä nämä kiwit!" Yllätys paistoi kasvoilta kun huikkasin takaisin, etteivät niin hulluja kuin suomalaiset! What are the odds?! Illalla perhepizza ja litran tuoppi ja olin valmis koisimaan ilta yhdeksältä.
Sunnuntaiaamuna oli mukava jälleennäkeminen kun Kati, lapset, Pirjo ja Ismo saapuivat Queenstownin lentokentälle! Reissu ympäri etelä saarta saattoi alkaa!
